KIKY

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo miten KiKy muodostui ja mihin asioihin SuPer pystyi vaikuttamaan. Monet ammattiosastomme jäsenet ovat sanoneet, ettei liittomme tehnyt mitään asioiden eteen, totuus on kuitenkin toisenlainen. Alla Silja Paavolan lähettämä kirje asiasta.

 *   Vuosilomalaki muutoksella olisi maan hallitus voinut tehdä muutoksen, jolloin  38 lomapäivää olisi muuttunut 30 ja niitä ei olisi saatu takaisin. Tämä olisi ollut myös teollisuudelle ja monelle yksityiselle haluttua asia, siis myös työntekijöille. Tässä kun oli koko Kikyn juttu, julkinen puoli on tuottamaton ja kallis. Tämä meni läpi kaikkialla ja tästä aloimme taistelun.
 *   Jos muistatte ensineuvottelijoina oli keskusjärjestöt ja meiltä STTK:n Antti Palola. Siellä luotiin raamit neuvotteluille. Siellä oli sovittu julkisenpuolen -30% lomarahaleikkaukset.
Olimme näistäkin kyselleet jäseniltä ja, kyllä heille kävi lomarahojen leikkaukset- ajatuksena vaan oli silloin että kaikilta. Mutta on taas muistettava mitä pääministeri oli sanonut, julkinen puoli on kallis ja sen kustannuksia on leikattava.
 *   Toinen minkä saimme torpattua oli että tämä on määräaikainen sekin oli pitkä vääntö
 *   Kolmas jonka saimme torpattua oli että työajanpidennys ei ole lisäpäiviä vaan 6 min päivässä.
 *   Neljäs jonka saimme torpattua oli erilaiset sanktiot joita maan hallitus oli lakimuutoksilla tekemässä.
 *   Myönnän että julkiselle puolelle tämä on karvaskalkki, mutta kuten muistatte emme heti hyväksyneet sitä, sillä suurin huoli oli työpaikkojen vähentyminen.


Vuosi 2016 alkoi tutulla mallilla, todettiin että julkiset palvelut maksavat likaa, ja sitä kehitystä pitää suitsia.  SuPerilaisten palkka, oli töissä kunnalla tai yksityisellä tulee aina verorahoista. Tämän takia meidänkin täytyy katsoa talousmaailmaankehitystä.
Maailmantalouden kasvu jatkui, mutta Suomen talous kääntyi vain hitaaseen kasvuun. Kapeat vientituotteet ja yritysten halut sekä investointeihin tai riskinottoon ovat olleet vähäisiä. Tämä heikko vienti- ja kasvutilanne on vain pahentanut työttömyyttä. Suomi on avoin valtio ja meidän hyvinvointiin vaikuttaa paljokin, miten hyvin meidän vienti vetää. Työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys ja muu rakennetyöttömyys jatkoi nousua. Totesimme että Suomen talouden rakenne kaipaa uudistamista ja tässä uudistamisessa on kaikkien oltava mukana.

Moni superilainen miettikin, miten tämä kaikki vaikuttaa superilaisten työelämään ja palkkaan? SuPerilaisen arvomaailma on hyvä ja hieno me ymmärrämme, että maamme on rakennettu hyvän lapsuuden, koulutuksen ja työelämän pilareille.
Näistä tiedoista ja tunnelmista lähdimme työmarkkinaosapuolina neuvotteluihin. Maan hallitus oli jo hallitusohjelmassaan kirjannut, millaisia työsopimuslain ym. muutoksia se sinne haluaa.
Tavoitteena olin pidentää työaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta sekä joustavoittaa taksinottovelvoitteita irtisanomistilanteissa, eli kaikessa heikentää työntekijän asemaa. Nämä kaikki on toteutettavissa lakimuutosten kautta.
Myös paikallinen sopiminen oli isossa roolissa. Mitä ja milloin voidaan paikallisesti sopia mm palkanalennuksesta tai lomarahojen maksamatta jättämisestä.

Näistä aloitimme neuvottelut ja päätavoite on hallituksella julkisen puolen pitkien lomien 38 vähentäminen 30.een päivään. Teimme asiasta jäsenkyselyä; jos jotain on tehtävä, niin mikä on asia jota ei saa tehdä ja mikä on asia, josta voimme keskustella.
Ehdoton kielto tuli pitkistä lomista, ja sitä asiaa kunnioitimme. Kuntapuolelle tullut lomarahojen leikkaus oli älytön asia, josta puhuimme juuri niin, kuin siitä nyt viisaat puhuvat. Kun Kikyä tehtiin, SuPer ainoana liittona totesi, ettei niillä ehdoilla jotka hallitus oli laittanut kaikkien hyväksyttäväksi, emme voi olla mukana. Suurena huolena oli että Kikystä, tulee  työttömyyssopimus, sillä Kiky rokottaa niin runsaasti kuntataloutta kun verotulot pienenevät, ja siten superilaisten työpaikat olivat suuressa vaarassa. Tästä samasta asiasta oli myös Kuntaliitto huolissaan.
Väänsimme asiaa syyskuun alussa pitkän viikonlopun ja maanatain, jolloin maanhallitus kuitenkin sitoutui kuntatalouden tasapainottamiseen eli turvaamaan, ettei kilpailukykysopimuksesta synny negatiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. Jolloin niin SuPerin kuin maanhallituksen tavoite työllisyyden parantamiseksi oli mahdollista.

Toivottavasti nämä tiedot avasivat vähän neuvotteluja.
t. Silja

Silja Paavola, puheenjohtaja
SuPer ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto